Meidän aikamme Vietnamissa päättyi haikeissa tunnelmissa, mutta uudet seikkailut Laosissa, Kambodzassa ja Thaimaassa alkoivat.
Viimeisenä iltana olimme tehneet kuvakokoelman reissun aikana otetuista kuvista. Annoimme taulun muistoksi Brown Eyesiin ja se saikin siellä oikein kunniapaikan. Kaikkein pahimmalta tuntui hyvästellä Tram, Quy, Phu, Viet sekä Carles.
Carles oli edellisenä päivänä kutsunut meidät kotiinsa syömään ja hän valmisti meille paellaa ( Carles on siis kotoisin Espanjasta... )
Viimeisenä iltana oli oli todella vaikeaa lähteä hotellille Brown Eyesistä ja ilta venyikin aamuun asti vain jutellen ystävien kanssa viimeistä kertaa. Yöttömän yön jälkeen lahdimme samoilla silmillä perjantaiaamuna bussilla kohti Laosia.
Meitä tultiin hakemaan meidän hotellin edestä minibussilla, mutta kaiken ahtaamisen jälkeen Kati ei mahtunutkaan bussiin. Meille muille kerroottin että tapaamme Katin kun vaihdamme bussia Dong Hoissa. Matka kesti sinne noin pari tuntia. Kati luuli että tapaamme hänet aivan hetken kuluttua, mutta ilmeisesti Katille kerrottiin eri tarina... Kun tavattiin Kati Dong Hoin bussiasemalla, Kati oli aivan kauhusta kalpea. Hän luuli ettei enää ikinä näkisi meitä. Jotkut tyypit oli kyselleet Katilta passia, rahaa ja matkalippua, mutta eihän Katilla mitään ollut mukana, koska kaikki Katin tavarat oli meidän bussissa. Ja Katilla puolestaan oli Niilon rinkka. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Tapasimme siis Katin Dong Hoissa ja siellä vaihdettiin bussia ja matka jatkui Laosin rajalle. Rajalla tarkastettiin passit ja ostettiin viisumit ( 35$)
Matka kokonaisuudessaan kesti n. 12 tuntia. Olimme perilla Savannakhetissa kuudelta illalla. Bussi jätti meidät bussiasemalle ja sieltä otimme paikallisen tuktukin Leena Guesthouseen. Siellä oli sopivasti meille 2 huonetta. Sannamari jatkoi Savannakhetista suoraan matkaa Bangkokiin.
Seuraavana päivänä tutustuimme paremmin kaupunkiin, mutta eipä siellä paljon nähtävää ollut. Todella pieni kaupunki. Päätimme jatkaa samana päivänä matkaa etelään, Pakseen.
Laosissa on täysin erilaista kuin naapurimaassa Vietnamissa. Laosissa on todella chilli meno. Kaikki on niin ihanan rauhallista. Laosia kuvaa kaikkein parhaiten sana kiireettömyys. Ihmisiä ei paljon liiku kaduilla. Laosissa onkin vain 5 minjoonaa asukasta verrattuna Vietnamin 84 miljoonaan... Kukaan ei yrittänyt väkisin tyrkyttää mitään. Ihmiset olivat sielläkin mukavia ja ystävällisiä. Huomioimme, että Laosissa äännetään englantia paremmin kuin Vietnamissa. Ja ihmiset ovat hieman isompikokoisia. Vietnamissa ei näkynyt yhtään ylipainoista ihmistä, kaikki oli niin langanlaihoja.
Menimme Savannakhetissa yhteen travel agencyyn suunnittelemaan meidän matkaa eteenpäin. Siellä paikan päällä tajusimme, että meillä ei millään riitä aika kaikkeen siihen mitä olimme suunnitelleet. Kuin sattumalta Kati ja Marja saivat tekstiviestit että meidät lennot Phnom Penhistä Bangkokiin on peruttu. Enää ei siis tarvinnut kiirehtiä pää kolmantena jalkana Kambodzaan. Päätimme yhteistuumin, että otetaan nyt kaikki mahdollinen irti Laosista, koska emme millään kerkeä nähdä molempia maita. Harmittaa, että Kambodza jäi näkemättä, mutta se tarkoittaa sitä, että jokin erittäin hyvä syy palata :)
Travel agencyssa eräs laosilainen poika kertoi meille että hänellä on aivan uusi auto ja hän ehdotti että hän voi heittää meidät Pakseen. Tämä sopi meille oikein hyvin. Kyllä normaali autokyyti voittaa aina paikalliset bussit. Lähdimme siltä istumalta ajamaan kohti Paksea. Matka kesti noin 3 tuntia. Olimme Paksessa 2 yötä ja kävimme mm. tutustumassa yhteen temppeliin, mikä sijaitsi jonkin matkan päässä vuoren juurilla.
Paksessa varasimme matkaliput 4000 islandille. Paikka sijaitsee etelä-Laosissa, aivan Kambodzan rajalla. Matkustimme pienellä bussilla Paksesta muutaman tunnin ja loppumatka saarille mentiin pienellä paatilla.
Perillä etsimme yöpaikan ja ppäädyimme taas guesthouseen. Saari oli täynnä bungaloweja, mutta meidän huoneessa oli kuitenkin suihku ja vessa, tosin manuaalikäyttöinen. 4000 saarella ollessamme kävimme katsomassa isoja vesiputouksia ja kävimme Kambodzassa bongailemassa villejä delfiinejä. Saimme käydä Kambodzan puolella lyhyen aikaa ilman viisumia. Nyt voimme siis sanoa käyneemme Kambodzassa myös! :)
Kyllä Laosissa mieli lepäsi. Jos joku oikeasti haluaa lähteä rentoutumislomalle niin kannattaa ottaa suunta Laosiin. Laos on kaikista käymistämme maista kehittymättömin. Sieltä ei läydy mitään uutta teknologiaa. Emme siis todellakaan suosittele paikkaa aivan kaikille hienohelmoille.
4000 saarella olisi voinut olla pidempäänkin, mutta meillä oli aikaa vain yksi yö. Palasimme siis seuraavan päivänä Pakseen, olimme yön Paksessa ja sitten otimme bussin Bangkokia, Thaimaata kohti. Matka kesti Bangkokiin yhteensä noin 18 tuntia. Jouduimme vaihtamaan bussia välillä. Bussissa oli aivan jäätävän kylmä. Ei tullut nukkumisesta mitään kun paleli niin kovasti koko matkan. Bussissa oli meidän yllätykseksi ruokatarjoilu! :)
Bangkokissa otimme taksin ja suuntasimme yhteen valitsemaamme hotelliin, mutta se oli täynnä. Toisessa hotellissa oli sitten tilaa. Ensimmäisenä päivänä Bangkokissa tutustuimme hieman kaupunkiin ja kävimme Bangkokin korkeimman rakennuksen huipulla (Baiyoke Sky Hotel). Rakennuksessa oli 84 kerrosta. Mahtavat näköalat!
Seuraavaksi päiväksi olimme varanneet reissun tiikeritemppeleille. Reisuun kuului myös käynti floating marketissa ja käärmefarmilla. Floating market on siis kauppa-alue, jossa kuljetaan veneillä tai siis sellaisilla pienillä matalilla paateilla. Käärmefarmilla katsoimme kobrashown ja Kati sai pidellä pythonia niskassa. Kobrahan oli tullut meille aikaisemmin hyvinkin tutuksi, koska olimme syöneet sellaisen! Reissu päättyi tiikeritemppeleille. Saimme silittää tiikereitä ja meistä otettiin valokuvia. Munkit ovat kasvattaneet tiikereistä kesyjä. Temppeleillä oli myös muita eläimiä vapaana ja me kuljimme niiden seassa.
Seuraavana päivänä, lauantaina lähdimme ostoksille Bangkokin suurimmille markkinoille. Siellä iski kaikkiin kauhea ostovimma. Kaikki oli niin halpaa.....
Bangkokissa ollessamme kävimme söymässä kerran mäkissä. Pakkohan se oli testata että onko samanlaista kuin suomessa. Ja aikalailla samalta maistui. Sieltä saa muuten cheesy friesseja eli ranujen päälle voi ottaa hulluna juustokastiketta. J Ei niitä paljoa pystyny syömään!
Sunnuntaina käytiin parturissa MBK:ssa värjäämässä ja/tai leikkaamassa tukat. Iltapäivällä jätimme Bangkokin taakse ja lähdimme junalla kohti Ko Phi Phiä. Bangkokin rautatieasemalla tapahtui reissun ainoa takaisku kun Marjalta pöllittiin mm. kamera ja puhelin. Harmillisinta on se kun menetimme noin 1000 kuvaa mitä ei oltu tallennettu minihkään. Kameroita ja puhelimia saa aina uusia, mutta kuvat ovat nyt vain muistoissamme.
Matkustimme siis Bangkokista junalla Surat Thaniin. Sieltä jatkoimme matkaa bussilla Krabille. Krabilta menimme laivalla Ko Phi Phille. Junamatka oli erittäin mielenkiintoinen kun samassa makuuvaunussa oli 30 muuta tyyppiä nukkumassa! Matka kesti kokonaisuudessaan noin 20 tuntia.
Ko Phi Phi on nuorten paratiisi. Ei siellä kovin montaa yli kolmekymppistä näkynyt. Päivällä otettiin aurinkoa ja iltaisin oli beach partyja. Järjestään joka paikassa oli illalla fireshow eli thaipojat taiteilivat mm. palavien keppien kanssa. Heillä oli myös palava hyppynaru ja illan päätteeksi pidettiin limbokisa. Ja tottakai limbo oli tulessa. Järkyttävän notkeita ne thaipojat oli. Palava limbo oli heidän polven tason alapuolella ja silti he onnistuivat limboamaan sen alta.
Yhtenä päivän kävimme tutustumassa The beach-leffan kuvauspaikalle Maya Baylle ja kävimme myös monkey islandilla syöttämässä apinoille banaaneja. Snorklasimme kilpikonnien ja erilaisten kalojen kanssa ja näimme myös Nemon. Oltiin etsimässä Nemoa ja löydettiin! J Koralliriutat oli myös aivan mahtavan näkösiä.
Aika kului aivan liian nopeasti. Emme olisi millään halunneet lähteä takaisin Suomeen. Muutaman päivän ruskettumisen jälkeen lähdimme yhdeksi yöksi Phuketiin. Matka junalla, bussilla ja laivalla kesti niin tuhottoman kauan, että päädyimme paluumatkaksi helpompaan vaihtoehtoon: lentokoneeseen. Lentäen matka taittui reilussa tunnissa ja samana päivänä lennettiin takaisn Suomeen. Siinähän kävi sillä tavalla, että meidän lento Suomeen oli muutettu. Meidän olisi pitänyt lähteä jo aikaisemmin, mutta meille ei ilmoitettu asiasta mitään. Marjan isälle ilmoitettiin vain lentoasemalla, että tytöt eivät ole siinä koneessa missä piti. Mutta taas oli onni matkassa ja lopulta kaikki kääntyi hyvin. Mahduimme seuraavaan lentoon Suomeen. Eli samana päivänä kuin oli alun perin sovittu.
Onneksi meillä oli parin viikon loma Vietnamin jälkeen ennen kuin palasimme Suomeen. Oli huomattavasti pehmeämpi laskeutuminen. Heti Vietnamin jälkeen olisimme olleet varmaan aivan rikki.
Emme vaihtaisi tätä kolmea ja puolta kuukautta mihinkään muuhun. Kerrassaan mahtava reissu! Kiitos kaikille, jotka jollain tavalla oli osallisena matkaan. Ja kaikille ketä tapasimme matkan varrella. Ja kiitos myös kaikille jotka olvat jaksaneet lukea blogia tähän saakka! :)
Kaisa ja Marja kiittää ja kuittaa :)
